Pirkanmaa lintutieteelliselle yhdistykselle saatettiin tietoon Sastaamalassa 27.5.2025 tiistaina tapahtinut lokin pesän hävittäminen ja poikasten harjaaminen katolta alas. Silminnäkijän mukaan kerrostalon katolle oli kiivennyt kaksi miestä ilmeisesti hävittämään lokkien pesiä. Toinen miehistä oli saadun tiedon mukaan rakennuksen omistaja. Miehet löysivät lokinpesän, jossa oli ilmeisesti kolme poikasta. Miehet hävittivät pesän, ja pienet lokinpoikaset tiputettiin harjaamalla katolta alas. Tapahtumassa on tehty poliisille tutkintailmoitus. Tutkinta on tarpeen, jotta voidaan selvittää, onko luonnonsuojelulaissa säädetty rikos täyttynyt tai muitakin lakeja rikottu.
Lokin pesien hävittäminen ja poikasten tappaminen vaatii poikkeusluvan. Kalalokki, naurulokki, selkälokki ja kalatiira ovat rauhoitettuja lintulajeja. Poikkeusluvan antaa Varsinais-Suomen Ely-keskus. Harmaalokki ja merilokki eivät ole rauhoitettuja, mutta niitäkin koskee pesimärauha 10.3.-31.7 välisenä aikana. Rauhoittamattomien lajien osalta poikkeusluvan pesän tai poikasten hävittämiseen antaa Riistakeskus. Poikkeuslupia voidaan antaa ainoastaan, mikäli linnut aiheuttavat vakavaa vahinkoa ja ongelmaan ei ole olemassa muuta tyydyttävää ratkaisua. Poikkeusluvissa mainitaan myös ehdot, joita noudattaen pesän hävittäminen tai poikasten tappaminen voidaan tehdä. Katolta alas harjaaminen ei olisi tapa, jolla poikaset voidaan tappaa. Kun pesän rakentaminen on selkeästi alkanut, pesää ei saa ilman poikkeuslupaa hävittää.
Lokkien pesintää paikkoihin, joihin lokkien ei haluta pesivän, voidaan ennaltaehkäistä ennen pesinnän alkua. Esimerkiksi talojen katoille on mahdollista asettaa erilaisia pelättimiä, siimoja tai leijoja. Samoin kattoja voidaan piikittää. Katoilla voidaan käydä säännöllisesti ja useasti ennen pesintöjen alkua. Tällöin lokit huomaavat, että paikka on liian rauhaton ja etsivät paremman pesimispaikan. Katon voi peittää liukkaalla muovipressulla tai käyttää karkotusgeeliä. Kun rakennuksia suunnitellaan, voidaan tässä yhteydessä vaikuttaa siihen, miten esimerkiksi katot soveltuvat linnuille pesimiseen. Lokit ja muut linnut oppivat yleensä aika nopeasti, että erilaiset karkottimet eivät ole vaarallisia. Näin karkotteiden teho vähenee. On hyvä vaihdella eri menetelmiä pesintöjen ennalta ehkäisemiseen.
Lokkien kanssa kaupungeissa ja muuallakin pystyy kyllä elämään, kun ottaa huomioon lokkien olemassaolon. Joissakin tapauksissa lokit tai tiirat pesivät kuitenkin paikoissa, joissa ne aiheuttavat vaaraa ihmisille. Tällöin pesän tai poikasten hävittämiseen tarvitaan viranomaisen myöntämä poikkeuslupa.
Toisinaan taas esimerkiksi lokinpoikaset joutuvat vaaraan liikkuessaan osittain lentokyvyttöminä parkkipaikoilla tai muissa vastaavissa paikoissa. Tällöin on mahdollista yrittää siirtää niitä varovaisesti turvallisempaan paikkaan lyhyen matkaa niin, että emot näkevät siirron. On kuitenkin muistettava, että lokkiemot puolustavat poikasiaan ja tekevät hyökkäyksiä poikasia lähestyvää ihmistä kohti. Lokinpoikasia ei ole syytä lähestyä. Jos lokit varoittelevat, poikasia on todennäköisesti lähellä. Tällöin on ennakoitava tilannetta ja kierrettävä paikka, jos suinkin mahdollista. Näin estetään lokkien ja muiden lajien emolintujen hyökkäykset ihmistä kohti.
Lokkien tai varisten hyökkäyksiä pesimäaikaan voi ehkäistä nostamalla kädet ylös pään päälle tai käyttämällä sateenvarjoa.
Alkaneen lokin tai muun linnun pesinnän hävittäminen edellyttää viranomaiselta saatua poikkeuslupaa. Ennakolta pesinnän estämiseen on ryhdyttävä siis ajoissa. Periaatteena tulee olla, että pesintöjen estäminen tehdään erilaisin tavoin pysyvästi sellaisilla paikoilla, joihin lokkien tai muiden lintujen ei haluta pesivän. Kuitenkaan ei ole mitään syytä estää lintuja pesimästä paikoissa, joista niistä ei ole tuntuvaa haittaa. Linnut kuuluvat kaupunkeihinkin. Yhteiselo lintujen kanssa onnistuu loistavasti, kun ottaa linnut riittävästi huomioon.
Kivitaskut saapuneet Tampereen Santalahteen
Kivitasku on Suomessa taantunut laji. Kivitaskuja tapaa muun muassa avomaiden sorarannoilla ja kivikoilla. Entisaikaan kivitasku oli yleinen laji hautausmaiden kiviaidoissa. Tampereella Santalahti on yksi paikka, joka sopii maastokuvioiltaan kivitaskulle. Siellä pesiikin useampi pari. Pesinnät ovat myös onnistuneet, koska Santalahdessa tapaa nuoria lintuja.
Santalahti on mainio lintupaikka. Sieltä voi seurata Näsijärven linnustoa. Muuttoaikaan Santalahti kerää suuria västäräkkiparvia. Nurmikolta tai rantakivikosta löytyy usein kahlaajia. Valkoposkihanhet laiduntavat alueella keskikesästä alkaen.
Santalahti on myös ihmisten suosiossa. Tämä aiheuttaa linnuille omat ehtonsa, mutta aika hyvin yhteispeli tuolla sujuu. Edelleen näkee kuitenkin ikävän useasti irrallaan olevia koiria, joiden omistajat antavat koirien ahdistella muun muassa hanhia. Santalahden koirapuiston tavoitteena on vähentää koirien irtipitämistä, mutta tässä ei ole onnistuttu optimaalisesti. Pesintöjen ja lintujen ruokailun turvaaminen edellyttää myös Santalahdessa retkeileviltä vastuullisuutta.
Tänä kesänä 2025 Santalahdessa on Radio Nova festivaalit 13.6.-16.6. välisenä aikana. Tämä ajankohta on varsin haastava ajatellen esimerkiksi kivitaskujen pesintää. Kaiken todennäköisyyden mukaan ainakin osa poikasista on vielä pesässä. Tampereen kaupungin tulisi paremmin selvittää tällaisista festivaaleista hyvillä lintupaikoilla aiheutuvat haitat. Samaten festivaalien ajankohtaa olisi voitu siirtää kauemmaksi kesään.
Olen lintuharrastaja ja luonnon monimuotoisuuden puolustaja.
Ota yhteyttä
Jätä viesti tai seuraa minua verkossa
Voit ottaa yhteyttä kaikissa lintuihin ja luonnonsuojeluun liittyvissä asioissa.
Vaaliteemani kunnallisvaalit 2025
1. Iidesjärven Nekalan rannan juuri nyt nähtävillä olevaa asemakaavaehdotusta ei voi sellaisenaan hyväksyä. Ehdotusta on muutettava monimuotoisen ja luonnontilaisen luonnon suuntaa. Koirapuisto ja lasten leikkipaikka muine toimintapaikkoineen eivät sovi kaavaehdotusalueelle
2. Kauppi-Niihaman metsäalueen luonnonsuojelualuetta on lisättävä. Metsää tulee muutoinkin hoitaa luontoarvoja kunnioittaen.
3. Kansallisen kaupunkipuiston rajausta Niihaman kohdalla tulee ulottaa etelämmäksi Alasjärven rantaan asti.
4. Rantaperkiön arvokas rantametsäalue on säilytettävä ja sen luontoarvoja on edistettävä.
5. Ns. Puskiaisten oikaisu on hylättävä.
6. Luonnonsuojelualueita on perustettava lisää. Halimasjärven luonnonsuojelualuetta tulee laajentaa.
7. Tampereelle on päätettävä laatia linnustosuunnitelma Helsingin antaman mallin mukaan.
8. Lintuystävällisen rakentamisen ohjeistus on saatava Tampereen rakennusjärjestykseen. Helsingissä toimitaan tältäkin osin aktiivisesti.
9. Lintuharrastusta ja muuta luontoharrastusta on tuettava Tampereella tuntuvasti enemmän.
10. Kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia lähiluontoonsa kaavoituksessa ja muussa päätöksenteossa on olennaisesti vahvistettava. Ei pidä vain kuulla, pitää myös kuunnella.
Ruderaatit ylläpitävät ja vahvistavat luonnon monimuotoisuutta
Luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseksi ja edistämiseksi ovat tärkeitä ruderaattialueet. Ruderaattialue on suhteellisen laaja alue, jolla kasvaa ns. talventörröttäjiä. Nämä talventörröttäjät ovat ruokailukohteita linnuille, myös harvinaisille lajeille. Ruderaattialueet ovat syntyneet yleensä sattumalta. Kun niiträ ei hoideta riittävästi (pääsevät pusikoitumaan ja heinikoitumaan) alueiden merkitys linnuille vähenee tai katoaa kokonaan.
Ruderaatit ovat luonnon aarreaittoja. Ne tarjoavat ruokailupaikkoja uhanalaisille lintulajeille. Samoin ruderaateista hyötyvät kasvit ja hyönteiset. Ruderaatteja pitää säilyttää ja uusiakin luoda.
Tampereen kaupunki on sitoutunut luonnon monimuotoisuuden säilyttämniseen ja vahvistamiseen. Yksi keino tässä työssä on ruderaattialueiden riittävä suosiminen. Uusiakin ruderaattialueita kaivataan. Tampereella voitaisiin perustaa ruderaattipuisto esimerkiksi Ryydynpohjan alueelle. Puistoa tulisi hoitaa siten, että ruderaattialue pysyy moniarvoisuutta lisäävänä alueena.
Kaatopaikka-alueilta ja täyttömaa-alueilta löytyy usein ruderaatteja. Vilusenharjun ruderaattialue kaipaa kipeästi hoitoa. Pensaikkoa olisi leikattava. Hankkion ruderaattialue on kutistunut entisestä vuosien mittaan olennaisesti. Lahdesjärven alueella on edelleen hyvää joutomaa-aluetta.
Joutomaa on monen mielestä nimensä mukainen joutomaa. Näin ei kuitenkaan ole todellisuudessa. Ruderaattialueet ja joutomaat ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäviä alueita. Ruderaattialueita pitää säilyttää ylläpitämässä luonnon rikkautta.
Ruderaattialueilta löytävät ravintoa muun muassa vuorihemppo ja tunturikiuru. Nämä molemmat lajit ovat nykyisin äärimmäisen uhanalaisia. Tunturikiurua ja vuorihemppoa havaitaan kuitenkin edelleen muutto- ja talvikaudella silloin tällöin Tampereen ruderaatti- ja joutomaa-alueilla.
Tunturikiuru pesii Suomessa enää vain korkeintaan muutaman parin voimin Enontekiön, Inarin ja Utsjoen tunturipaljakka-alueilla. Vuorihenpon Suomessa pesivä kanta Tunturi-Lapissa on korkeintaan parikymmentä paria. Muuttoaikaan ja talvikaudella lajeja tavataan Tampereellakin sopivilla paikoilla. Usein Tampereella on muuttoaikaan piipahtanut myös sepelhanhi ruderaattialueella.
Metsoja löytyy Tampereen alueelta
Tampereen alueelta löytyy vielä suurinta kanalintuamme metsoa. Metsoa asustelee Tampereen pohjoisosissa,. Sieltä löytyy sopivaa elinympäristöä. Metson kanta on merkittävästi vähentynyt. Metso vaatii pärjätäkseen laajoja yhtenäisiä metsäalueita, joissa on erilaisia ympäristöjä. Laajoja aukioita se välttelee. Metson elinpiiri voi olla satoja hehtaareita.
Metsolla on ryhmäsoidin. Nykyisin soitimelle kokoontuu varsin vähän kukkoja. Kukoilla on oma reviiri, joka on noin 2 ha suuruinen. Johtajakukolla on reviiri keskellä soidinaluetta. Päiväreviirit sijaitsevat aina 1 km etäisyyten asti soidinpaikasta. Soidinpaikan merkitys metsoille on ratkaiseva. Soidinpaikan tulee olla luonnontilaista metsää, jossa on riittävästi raivaamatonta matalaa kasvustoa esimerkiksi kuusia. Aukkoja ei saisi olla. Soidinpakalle saapuvat koppelot ovat tarkkoja soidinpaikan laatuvaatimuksista. Metson soitimen kiihkein aika on vapun aikoihin aamuvarhaisin. Pesät, joita voi olla kaikkialla metsissä, tuhoutuvat helposti esimerkiksi metsänhoidollisissa toimenpiteissä tai petojen hävittäminä.
Tampereen alueen metsokantaa tulee suojella ja huolehtia metsojen elinpiirin turvaamisesta. Joissakin paikoissa kaupunki voisi laajentaa suojelualueitaan siten, että metson biotooppia tulisi enemmän suojeltua. Kaupungin tulee myös hoitaa omistamiaan metsiä siten, että metsät säilyttävät monimuotoisuutensa. Tämä auttaa sekä metsoa että monia muita lajeja selviämään.Metso on riistalaji.
Metsästyksen tulisi kohdistua nuoriin yksilöihin. Metsästystä on rajoitettu silloin, kun metsojen kanta on ollut matalalla. On tarkoin harkittava ja rajattava metsästystä siten, että metsästys ei aiheuta kannan vähentymistä. Metson metsästäminen voitaisiin mielestäni kieltää pääosin kokonaan Pirkanmaalla metsokannan vähyyden vuoksi.Metso on direktiivilaji ja Suomen kansainvälinen vastuulaji. Toivotaan, että metsoa nähdään jatkossa Tampereen alueellakin enemmän vastuullisen metsänhoidon ja suojelualueiden kehittämisen myötä.
Kuvassa pohjantikkakoiras
On tiettyjä indikaattorilajeja, jotka osoittavat biotoopin arvoa. Pohjantikka on yksi tällainen laji. Pohjantikan reviirialue sijoittuu pääsääntöisesti monimuotoiseen vanhaan metsään, jossa on lahopuuta. Tällaisia metsiä on edelleen Tampereella useita.
Pohjantikkoja löytyy esimerkiksi Kauppi-Niihamasta, Halimasjärveltä, Hervannan vanhoista metsistä, Peltolammin Pärrinkoskelta, Suolijärveltä ja Lukonlahdelta. Teiskon suunnalta vanhoista metsistä asustelee myls pohjantikkoja kuten Kintulammella. Usein pohjantikka asustelee hömötiaisen kanssa vierekkäin. Lahopuun suosiminen auttaa pohjantikkaa pesimäkauden ulkopuolella, jolloin vaeltavia pohjantikkoja voi havaita muuallakin kuin pesimäreviirillä tai sen läheisyydestä.
Pohjantikalla ei ole punaista höyhenpuvussaan. Koiraan päälaki on kellertävä. Tämä tikka pitää kuolleista kuusista, joiden kaarnan alta se etsii herkkuja – kovakuoriaisia. Pohjantikka on muutoin yksi luonnonmukainen torjuja kirjanpainajille. Kun kulkee vanhassa metsässä, jossa havaitsee kuorittuja puunrunkoja, voi yrittää kuunnella, kuuluuko jostakin hiljaista naputusta. Pohjantikka voi siellä etsiä ruokaa. Pohjantikan rummutus on aika pitkä ja harvaiskuinen.
Pohjantikan jalka on muista tikoista poikkeava Tällä kolmivarvastikalla on kaksi varvasta eteenpäin ja 1 varvas taaksepäin, kuin muilla tikoilla on 4 varvasta (2+2)
Metsien monimuotoisuutta tulee kehittää suuntaan, joka suosii pohjantikkaa ja muita vanhan metsän lajeja. Vanha metsä on mukavaa retkeilyaluetta kaupunkilaisille. On hyvä, että vanhan metsän alueita ei tarvitse lähteä etsimään kaukaa.
Lähiluonto on suojelemisen arvoinen
Kunnallisvaaleissa on kysymys myös lähiluonnosta. Kyselyiden mukaan kuntalaiset haluavat nostaa lähiluonnon yhdeksi vaalien kärkiteemaksi. Lähiluonto on joutunut kehittyvän kaupunkiseudun puristuyksiin muun muassa Tampereella. Jatkossa on entistä tarkemmin suojeltava arvokkaat monimuotoiset jäljellä olevat lähiluontokohteet. Lähiluontoa on myös kehitettävä ja ennallistettava monimuotoiseen suuntaan. Tätä edellyttää köyhtyvä luonto. Tampereen kaupungin LUMO-ohjelmaa on toteutettava tehokkaasti. Kuvassa rehevää Iidesjärven ranta-alueen lähiluontoa Tampereella.
